Taloyhtiön uusille hallituksen jäsenille voi herätä kysymys siitä, minkälaiseen vastuuasemaan he ovat itseään asettamassa. Hallituksen jäsenellä on itsenäinen vastuuasema, johon liittyy viimekädessä henkilökohtainen vahingonkorvausvastuu ja myös rikosvastuu. Tässä artikkelissa luodaan lyhyt katsaus hallituksen jäsenen vastuuaseman keskeiseen sisältöön ja siihen, mitä hallituksen jäsenen tehtävien menestyksekäs hoitaminen edellyttää.

Hallituksen jäsenten vastuu määräytyy hallitukselle asunto-osakeyhtiölaissa määriteltyjen tehtävien kautta. Hallituksen jäsenet ovat vastuussa siitä, että he hoitavat hallitukselle asunto-osakeyhtiölaissa säädetyt tehtävät huolellisesti. Vastuun laajuuden ymmärtämisessä on siten keskeistä tiedostaa hallitukselle kuuluvien tehtävien sisältö.

Taloyhtiön hallituksen yleisiin tehtäviin kuuluu velvollisuus huolehtia yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten pidon ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Lisäksi hallitus vastaa siitä, että taloyhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Asunto-osakeyhtiölaissa on säädetty hallitukselle lisäksi myös muita nimenomaisia yksittäisiä tehtäviä kuten esimerkiksi velvollisuus pitää yhtiön osakkeista osakeluetteloa.

Taloyhtiössä voi olla juoksevasta hallinnosta vastaava isännöitsijä jos yhtiöjärjestyksessä näin määrätään tai jos yhtiökokous niin päättää. Niissä taloyhtiöissä, joihin ei ole valittu isännöitsijää huolehtimaan taloyhtiön juoksevasta hallinnosta, hallitus vastaa myös juoksevan hallinnon hoitamisesta. Isännöitsijän valinta ja isännöitsijän tehtävistä sopiminen on keskeisin tapa järjestää osa taloyhtiön hallinnon hoitamisesta ammattilaisen suoritettavaksi.

Hallitukselle kuuluvista tehtävistä korostuu isännöitsijän juoksevan hallinnon valvonta, silloin kun taloyhtiöön on valittu ammatti-isännöitsijä. Taloyhtiön hallitukselta edellytetään, että se valvoo jatkuvasti ja riittävällä tavalla isännöitsijän hoitamaa juoksevaa hallintoa. Hallituksen on tarpeen mukaan myös ohjeistettava ja annettava määräyksiä juoksevan hallinnon hoitamisesta. Käytännössä hallituksen suorittama valvonta ja ohjaaminen toteutuvat hallituksen kokouksissa, kun isännöitsijä esittelee ja raportoi hallitukselle taloyhtiön kiinteistönpitoon sekä taloudenpitoon liittyvistä asioista. Hallituksen vastuuta ei ole kuitenkaan rajattu yksinomaan vain hallituksen kokouksiin. Myös muuhun valvontaan ja ohjaukseen voi olla tarpeen ryhtyä. Hallituksen jäsenten edellytetään valvovan jopa toisten hallituksen jäsenten toimintaa, kun nämä toimittavat hallitukselle kuuluvia tehtäviä.

Hallituksen jäsenet täyttävät tehtävänsä silloin kun taloyhtiön hallintoa jatkuvasti seurataan ja ohjataan sekä havaittuihin virheisiin ja epäkohtiin myös tosiasiallisesti puututaan. Jos epäkohtia ilmenee, niin silloin on myös toimittava. Se, millä keinoin virheisiin tai epäkohtiin tulee puuttua, vaihtelee tilanteesta riippuen. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi toimintaohjeiden antaminen isännöitsijälle tai isommissa asioissa asian saattaminen yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Yksittäisen hallituksen jäsenen osalta keskeinen valvontaan liittyvä reagointikeino on eriävän mielipiteen kirjaaminen hallituksen pöytäkirjaan silloin, kun hallituksen tekemä päätös on johtamassa väärään lopputulokseen.

Taloyhtiöiden hallitukset koostuvat tyypillisesti yhtiön osakkaiden keskuudesta valitusta hallituksen jäsenistä, jotka ovat usein kiinteistönpidon ja yhtiöhallinnon kannalta ei-ammattilaisia eli maallikoita. Asetelma, jossa maallikoiden muodostama hallitus valvoo ammatti-isännöitsijää, ei ole täysin haasteeton, koska hallituksen jäsenet ovat enemmän tai vähemmän riippuvaisia isännöitsijän osaamisesta ja tiedoista. Hallituksen jäsenten vastuun kannalta on kuitenkin keskeistä se, että mikäli taloyhtiöön on valittu ammatti-isännöitsijä ja isännöinnistä on tehty kattava sopimus, on hallituksella oikeus luottaa siihen, että isännöitsijä hoitaa ammattitaitoisesti sille annetut tehtävät. Toisaalta vaikka hallinnollisia tehtäviä on sopimuksella pätevästi siirretty, on hallituksella silti edelleen velvollisuus valvoa ja ohjata näin järjestettyä hallintoa.

Mikä on sitten se huolellisuuden taso, jota hallituksen jäseneltä toiminnassaan edellytetään? Yleisluonteisesti voi todeta, että riittävän huolellisesti toimii se hallituksen jäsen, joka menettelee, muualla lainsäädännössä käytettyä ilmaisua mukailleen, ns. huolellisen miehen tavoin. Huolellisuusarvioinnissa on kyse objektiivisesta arvioinnista. Rikosvastuuta koskevien tuomioiden perusteluissa asiaa on usein arvioitu seuraavalla tavalla. Hallituksen jäsenen menettely on ollut huolellista silloin, jos hallituksen jäsenellä olevat tiedot ja taidot huomioiden muunlaista menettelyä ei olisi voitu kyseisissä olosuhteissa kohtuudella edellyttää. Konkreettisemmin huolellisen hallitustyöskentelyn ytimenä on se, että hallituksen jäsen toteuttaa tehtävässään ja päätöksissään parhaalla tavalla osakkaiden yhteistä etua. Huolellisesti toimiva hallituksen jäsen valvoo aktiivisesti ja säännöllisesti taloyhtiön asioita. Kun epäkohtia ilmenee, huolellisesti toimiva hallituksen jäsen ei jää passiiviseksi vaan ryhtyy riittäviin toimiin epäkohtien korjaamiseksi. Silloin kun hallituksen jäsenen oma osaaminen ei riitä, huolellinen hallituksen jäsen turvautuu ulkopuoliseen apuun.

Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole asetettu hallituksen jäsenelle ammatillisia pätevyysvaatimuksia. Hallituksen jäsenelle kuuluvat tehtävät ovat vastuullisia, mutta niiden hoitamisesta selviää myös tavallinen taloyhtiön osakas. Hallituksen jäsenelle kuuluvien tehtävien hyvä ja menestyksekäs hoitaminen ei ole yleensä kiinni niistä tiedoista ja taidoista, joita uudella hallituksen jäsenellä on ennen hallitustyöskentelyn aloittamista. Kyse on pikemminkin oikeasta asenteesta sekä aidosta halusta hoitaa asiat huolellisesti.

Antti Haanpää,

Asianajaja

Asianajotoimisto Haanpää Oy

Asiasanat: asunto-osakeyhtiö - taloyhtiön hallitus - hallituksen jäsen - hallituksen jäsenen vastuu